Vielä muutamia vuosia sitten moni piti sähköä lähes itsestäänselvyytenä – silloin ennen kun Ukrainan levottomuudet alkoi. Hinta vaihteli hieman vuodenaikojen mukaan, mutta suuria yllätyksiä tuli harvoin.

Nyt tilanne on toinen. Yhtenä päivänä pörssisähkö voi olla lähes ilmaista, toisena moninkertaisen hintaista. Pahimmillaan omakotitalossa asuva ja sähköstä lämmitysmuotona riippuvainen talous maksaa muutamien satasten sijaan lähes tonnin kuukaudessa. Mutta miksi näin tapahtuu?

Lyhyesti: Pörssisähkö toimii niin, että sähkö on kallista silloin, kun kysyntä on suurta, tuotantoa on vähän tai energiamarkkinoilla on epävarmuutta. Koska Suomi kuuluu yhteiseen eurooppalaiseen sähkömarkkinaan, myös muualla tapahtuvat kriisit voivat näkyä täällä nopeasti.

1. Venäjän hyökkäyssota muutti energiamarkkinat

Yksi suurimmista muutoksista alkoi vuonna 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Eurooppa alkoi irtautua venäläisestä maakaasusta, hiilestä ja sähköstä. Samalla energian tarjonta väheni ja hinnat nousivat voimakkaasti.

Suomikin lopetti sähkön tuonnin Venäjältä ja joutui korvaamaan sen muilla tuotantomuodoilla ja tuonnilla muualta Euroopasta. Vaikka tilanne on sittemmin tasaantunut, markkinat eivät ole palanneet entiselleen.

2. Sähkö ei tunne valtioiden rajoja

Moni ajattelee, että Suomessa tuotettu sähkö pysyy Suomessa. Todellisuudessa näin ei ole.

Suomi kuuluu pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen sähkömarkkinaan. Sähköä ostetaan ja myydään jatkuvasti maiden välillä. Jos esimerkiksi Saksassa tarvitaan paljon sähköä tai Keski-Euroopassa tuotanto vähenee, myös Suomessa tuotettu sähkö voi virrata vientiin. Se pienentää tarjontaa kotimaassa ja voi nostaa hintaa täälläkin.

3. Sää vaikuttaa enemmän kuin moni uskoo

Suomessa tuotetaan nykyisin paljon sähköä tuulivoimalla. Se on hyvä asia, mutta sillä on yksi seuraus: Kun tuulee paljon, sähköä syntyy runsaasti ja hinta laskee.

Kun on pitkä tyyni jakso, tuotanto vähenee nopeasti. Jos samaan aikaan on pakkasta ja ihmiset lämmittävät kotejaan, sähkön kysyntä kasvaa voimakkaasti. Tämä nostaa hintaa.

4. Ydinvoimaloiden huollot näkyvät hinnassa

Suomessa ydinvoima tuottaa suuren osan sähköstä. Kun yksi suuri ydinvoimalaitosyksikkö on huollossa tai vikaantuu, markkinoille tulee hetkessä vähemmän sähköä. Jos samaan aikaan tuulee vähän ja kulutus on suurta, hinnat voivat nousta nopeasti.

5. Myös maailman kriisit voivat nostaa sähkön hintaa

Vaikka Suomessa tuotetaan sähköä yhä enemmän kotimaisesti, kansainvälinen tilanne vaikuttaa edelleen markkinoihin.

Esimerkiksi Lähi-idän jännitteet voivat nostaa maakaasun ja öljyn maailmanmarkkinahintoja. Se puolestaan vaikuttaa monien Euroopan maiden sähköntuotannon kustannuksiin, mikä voi heijastua myös pohjoismaisille sähkömarkkinoille. Suomen energiajärjestelmä on nykyisin aiempaa omavaraisempi, mutta emme ole täysin irrallaan kansainvälisestä hintakehityksestä.

6. Miksi sähkö voi olla joskus jopa lähes ilmaista?

Tämä kuulostaa ristiriitaiselta. Sähkö voi olla yhtenä päivänä erittäin kallista ja seuraavana lähes ilmaista. Syy löytyy tuotannon ja kulutuksen tasapainosta.

Jos tuulivoima tuottaa runsaasti sähköä, aurinko paistaa, vesivoimaa on paljon käytettävissä ja kulutus on vähäistä, sähköä syntyy enemmän kuin sitä tarvitaan. Tällöin pörssisähkön hinta voi painua hyvin alas – joskus jopa negatiiviseksi.

Voiko sähkön kallistumiselta suojautua?

Täysin sähkön hinnan vaihtelulta ei voi välttyä, mutta omaan sähkölaskuun voi silti vaikuttaa.

Esimerkiksi:

  • ajoita suuri sähkönkulutus edullisille tunneille, jos käytössäsi on pörssisähkö
  • paranna kodin energiatehokkuutta
  • vältä turhaa kulutusta erityisesti kylminä talvipäivinä
  • vertaile sähkösopimuksia säännöllisesti.
  • kiinnitä sähkön hinta esimerkiksi kylmimpien talvikuukausien ajaksi.

Sähkön hinta ei riipu vain siitä, paljonko sähköä Suomessa tuotetaan

Hintaan vaikuttavat samaan aikaan sää, kulutus, ydinvoiman tuotanto, siirtoyhteydet, Euroopan sähkömarkkinat sekä maailman geopoliittinen tilanne.

Hyvä uutinen on kuitenkin se, että Suomen sähköjärjestelmä on viime vuosina vahvistunut. Uusi ydinvoima, nopeasti kasvanut tuulivoima ja vähentynyt riippuvuus venäläisestä energiasta ovat tehneet tilanteesta vakaamman kuin energiakriisin pahimpina vuosina. Hintavaihtelut eivät silti ole kadonneet – ja siksi sähkölasku voi edelleen yllättää sekä ylöspäin että alaspäin.

Lue lisää aiheesta

Tämän artikkelin kokoamisessa on hyödynnetty tekoälyä tiedon jäsentelyyn ja tiivistämiseen. Tiedot perustuvat artikkelissa mainittuihin lähteisiin, joista löydät aina ajantasaisimmat tiedot.